Mistä konflikti työyhteisössä saa alkunsa?

Työyhteisön konflikti voi saada alkunsa hyvin pienestä arjen tilanteesta: siitä, mitä joku sanoi tai miten hän sen sanoi.

Jokin työkaverin kommentti jää vaivaamaan. Sen sijaan, että kysyisimme suoraan häneltä, mitä hän tarkoitti, puramme mielipahamme toiselle työkaverille:

”X sanoi näin. Olipa se nyt kyllä…”

Asia saatetaan kertoa vielä seuraavallekin ihmiselle. Samalla syntyy tulkintoja siitä, miksi X käyttäytyi niin kuin käyttäytyi:

”Hän haluaa vähätellä ideoitani.”
”Hän ajattelee aina vain itseään.”

Tulkintoihimme vaikuttavat omat kokemuksemme, historiamme ja aiemmat vastaavat tilanteet. Seuraavan kerran, kun X sanoo jotakin, emme ehkä enää kuule vain hänen sanojaan. Kuuntelemme häntä mielipahan ja syntyneiden tulkintojen läpi.

Sanomisista löytyy helposti lisää asioita, jotka vahvistavat aiempaa käsitystämme. Kerromme niistä muille, ja mielipahan kehä kasvaa.

Pikkuhiljaa yksittäisestä tilanteesta voi syntyä konflikti, joka vaikuttaa koko työyhteisön ilmapiiriin, yhteistyöhön ja työn sujumiseen. Sen selvittelyyn kuluu voimavaroja, joiden pitäisi olla käytössä perustehtävään ja jokaisen omaan tärkeään työpanokseen.

Tilanne olisi voinut edetä toisinkin

Entä jos mielipahan herättyä olisimme kysyneet mahdollisimman pian:”Kun sanoit noin, mitä tarkoitit?”

Tai kertoneet suoraan:”Minua jäi mietityttämään se tilanne. Huomasin, että myös loukkaannuin siitä, mitä sanoit.”

Toinen voisi vastata: ”Voi ei, en tarkoittanut sitä niin. Olen ollut niin väsynyt, että puheeni kuulostaa helposti kiukkuiselta.”

Silloin tulkinnoille ei jäisi yhtä paljon tilaa. Tilanne voisi muuttua vastakkainasettelun sijaan keskusteluksi – ja ehkä myös aidoksi kohtaamiseksi.

On usein helpompaa ajatella, että toinen ihminen on yksin syypää mielipahaamme. Vaikeampaa on huomata, että myös omat tulkintamme ja toimintatapamme voivat ylläpitää tai kasvattaa konfliktia.

Aina konfliktia ei saada ratkaistua omin voimin

Kun mielipaha on jatkunut pitkään, osapuolten välille on muodostunut vahvoja tulkintoja tai konflikti on levinnyt työyhteisössä laajemmalle, suora keskustelu ei välttämättä enää onnistu.

Silloin työyhteisösovittelu voi auttaa pääsemään tilanteessa eteenpäin.

Restoratiivisen sovittelun tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä tai ratkaista, kuka on oikeassa. Sen avulla konfliktin osapuolet saavat mahdollisuuden tulla kuulluiksi, kuulla toisiaan ja ymmärtää paremmin, mitä tilanteessa on tapahtunut.

Sovittelussa rakennetaan riittävää yhteisymmärrystä siitä, miten työyhteisössä voidaan jatkaa eteenpäin. Keskustelun lopuksi sovitaan konkreettisista toimintatavoista ja askelista, joilla yhteistyötä lähdetään korjaamaan.

Onko työyhteisönne konfliktissa, josta ette pääse eteenpäin?

Tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Työyhteisösovittelu tarjoaa turvallisen ja puolueettoman tavan pysähtyä konfliktin äärelle ja rakentaa toimivampaa yhteistyötä.

Laita viestiä tai varaa maksuton keskusteluaika kalenteristani, niin jutellaan tilanteestanne ja siitä, voisiko työyhteisösovittelu auttaa teitä eteenpäin.

Sarita Peltoniemi

Rakennan omannäköistä yrittäjyyttä hakukoneoptimoinnin keinoin

SEO-yrittäjä

https://www.saritapeltoniemi.com
Seuraava
Seuraava

Mitä mietit sunnuntai-iltana?